Caldas Novas com colégio
– Usina Hidrelétrica de Corumbé, Parque Estadual Serra de Caldas e Clube Resort di Roma

Perjantaina oli koulun vapaaehtonen retki Caldas Novasii. Caldasissa oon jo kerran aikasemmin käyny muistaakseeni toukokuussa Laryssan ja kavereitten kanssa. Kauhee ku tuntuu et siit on jo hirveen pitkä aika. En nyt mitää Caldasin historiaa ala kertomaa, mutta lyhyesti Caldas on myös Goiásin osavaltiossa sellasen 2-3 kolmen tunnin matkan päästä Goiâniasta (riippuen meneekö bussilla vai autolla ja kuka ajaa). Asukkaita on vajaa 70 000 ja todella suosittu lomakohde. Tunnettu vesivoimalastaa ja ''kuumista lähteistä'', jossa vesi vaihtelee 20-60 asteen välillä. Tietysti marraskuussa odottaa Caldas Coutry Show, jonne ollaan todennäkösesti menossa. Caldas Country Show on Brasilian suurin sertaneja festavaali. No mutta koulun retki oli tietysti vähän erilainen. Meitä lähti neljä bussia Caldasii ja tietysti retkeä varten oli omat paidat normaalien koulupaitojen sijaa. Ja lisäks jokainen sai rannekkeen, mikä tietysti oli eri värinen joka bussilla. Bussien vaihtaminen oli ehdottamasti kiellettyä.

 

 

Lähettii varmaa kuuden aikaa aamulla, vaikka tarkotus oli lähtee jo puol kuus, no oliko se nyt mikää yllätys, että lähtö viivästyy täällä. Muista busseista en tiiä, mutta meijän bussissa alettii heti kuuden aikaa soittamaa sambaa tamburiinin säestyksellä, tietty myös sertanejaa ja vähän muutakii. Eväät poikkes hieman Suomen juustoleivistä; jokainen sai piparipaketin, juoman (joka mun pussissa oli kaakao) ja omenan. Lisäks saatii juomapullot ja joku opas retkestä. Mie kyllä onnistuin hajottamaa oman juomapulloni, mutta siitä myöhemmin lisää. Koska meitä oli niin paljon ni jakauduttiin kahtia, meidän bussi ja toinen bussi meni ekana Usina Hidrelétrica de Corumbáan eli jonkiilaisee vesivoimalaa.

 

                                                       Huom. toi valk. lintu kallion reunalla!

 

 

Mulla meni vähän tää opetuksellinen puoli ohi ku en ees kuullu kaikkee mitä opas selitti ja lisäks nää muut äidinkielenää portugalia puhuvat ei ymmärtäny paljoakaa. Kaunis paikka se silti oli. Seuraavaks lähettii sen nimisee paikkaa ku Parque Estadual Serra de Caldas.

Tässä se mun juomapullo sitte hajos, ja loput eläimet jäi kuvaamatta.

Jotain värikästäkii löyty keskeltä kuivuutta.

Mie nyt olin päivän aikana muutenkii kömpelö ja tiputtanu sen juomapullon muutamaa kertaa. Ainahan mulle sattuu kaikenlaista. Täällä se sitte tipahti sen kolmannen kerran pienen museon lattialle ja halkes pohjasta. No ei siinä mitää sain uuden toisenlaisen juomapullon, joka on paljon kestävämpi. Ilman juomapulloa ei olis selvinnykkää, ku kavuttii sellasta mäkeä ylös, joka oli osittain todella jyrkkä ja kivistä tehdyt rappuset varsinkii mulle korkeita. Eihän siinä mitää olis ollu jos asteita olis ollu sellanen 15 ja kosteutta ilmassa, mutta tietysti oltii siellä kuumimpaa aikaa päivästä, asteita varmaa 40 ja kosteusprosentti varmaa lähellä nollaa. Katoin just et esim. Kouvolassa kosteus vaihtelee päivänaikaan jossain 40-90% välillä ku esim. tänää täällä oli kosteutta ilmassa 15% + 35 lämpöö ni voitte siitä kuvitella kuinka tuskasen kuivaa ja kuumaa täällä on. En muista oonko aikasemmin kirjottanu mut Caldasissa on päivällä paljon kuumempi ku Goiâniassa, mut iltasin paljon kylmempi ku Goiâniassa. Mun matka nyt ylös kesti ku ottelin kuvia ja oottelin muita, mut kyllä sinne päästii. Oli se sitte siellä kiva kuunnella pari minuuttii ja lähtee takasinpäin. Mentii todella ihan alas, ja todella jyrkkiä rappusia. Sai olla varovainen koko ajan. Päädyttii ihan alas varjoo, pienen lammikon ympärille, jossa taas pieni opetusosuus, jonka jälkee lähettii takasin sinne mistä alunperin lähettii. Luojan kiitos mentii toista reittiä joka ei ollu niin jyrkkä. Ja siinähän se sivistävä osuus olikii. Seuraavan suunta kohti Clube Resort di Roma Aequa Parkia.

Sisäänpääsylipussa luki; ''O maior parque termal do mundo!'' Ensin syötii ja sitte bikinit päälle ja altaille. Löyty monenlaista allasta, niin kylmiä että kuumia Todellinen paratiisi! Kylmät altaat tällä helteellä oli suurimmaks osaks parempi vaihtoehto. Tosin illemmalla kuumassa altaassa tuli myös oltua, mut vesi oli oikeesti aika kuumaa. Siellä oli mm. sellanen iso allas, jossa aina vähän välii alko tulemaa aaltoja. Meijän koulun pari oppilast viihdytti sitte kaikkia siellä tanssimalla dj:n säestyksellä. Päivän jälkee olin todella väsyny ja valmis nukkumaa saman tien. Yö kyllä tuli nukuttua todella huonosti. Kiitos siitä, että bussissa oli ilmastointi, jonka takii jäädyin siellä. Seuraavana päivänä ääntä ei oikee löytyny. Kiva reissu silti, voittaa normi perjantai koulupäivän 100-0. Lauantai poikkes muutenkii normaalista jonkuu verran, olin lähes koko päivän yksin. Host-äiti lähti kauneusleikkauksee ja host-isä on ollu matkoilla viikon ja tuli vasta illalla kotii.

Huippuhyvä päivä!

Aamulla tosin olin ihan älyttömän väsyny taas, vaikka kävin eileen nukkumaa jo puol 9! Ei se ainakaa siitä oo kiinni et meen myöhää nukkumaa, yksinkertasesti vaa siitä et pitää herätä niin aikasee. Pari ekaa tuntii yritin pysyy hereillä ja tokan tunnin lopussa Oswald tuli hakemaa minut luokasta. Juliana tuli käymää koululla ja sain KOULUKIRJAT! Voitteko kuvitella oikeesti sain ne vihdoin.

Yheksän koulukirjaa: maantieto, historia, biologia, gramática (kielioppia), redação, brasilialainen kirjallisuus (suomen oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus on täällä jaettu kolmee osaa just kielioppi, kirjottaminen ja kirjallisuus, ja joka aineessa eri opettajat), taiteen historia, matikka ja sosilogia.

Ja lisäksi vielä tällänen ohut kirja luettavaks kirjallisuuden tunteja varten. Oppikirjat on lähinnä valittu sen mukaa et opin ''kulttuuria'' ja sit just mikä on kansainvälistä joku matikka jne. Nyt on oikeesti alotan opiskelun. Selailin jo kirjoja ja ootan innolla et pääsen paremmin koulussa mukaa. Siinä ku Julianan kanssa juttelin ni respassa oli myös toinen tyttö kolmoselta vissii joka hoiteli omii asioitaa. Se kysy sitte enkuk et mistä oon. No Suomestahanaa mie. Tää tyttö kerto et on just palannu Lontoosta ja ehotti et ruokavälkäl jutellaa lisää. Ruokavälkällä sitte juttelin sen ja sen siskon kanssa, myös joku niitten kaveri ja Lorena oli. Nää siskokset on asunu Lontoossa viis vuotta, ette arvaa kuinka ihanan kuulosta britti-aksentti oli. Ja muutenkii ku täällä pahemmin englantia kuule ja nää puhu niin sujuvasti ja paljon. Koko ajan uutta juttuu tuli. Toinen sanokii et anna nyt Hanna välillä syödäkii. Siinä meni hyvin ruokavälkkä. Lorenan kanssa tultii siihen tuloksee et nää tytöt on tosi kivoja. Toinen niist on ainakii 21v., toisesta en tiiä.

Ruokailun jälkee kerkesin vielä nopeesti vaihtamaa kuulumisia kunnolla (ekaa kertaa loman jälkee vasta nyt) Marcelon, sen tyttöystävän ja yhen tytön kanssa. Portugalilla mennää (ku ei ne enkkuakaa osaa) ja kyllä mulle taas naurettii ku en jotain sanaa ymmärtäny, mutta ei se mitää, hauskaa oli. Sain tänään myös koulun projektin t-paidan lähinnä huomista Caldas Novasin retkeä varten. Tällä kertaa minust on tullu Hanna Naja :D Noh ainakii sain paidan, futispaidasta ei oo vieläkää tietoa vaikka ain Régis on sillee joo katotaa sillo ja silloin. Tänään muut pääs jopa vähän aikasemmin koulusta, tosin meijän luokka ei tietenkää ku oli fysiikkaa, luokka melus ja ope ei päästäny meitä ennen ku tehtävä oli katottu loppuu. Kotimatka oli rankka ku raahasin noi kaikki kirjat kotii. Lisäks viel bussissa joku nainen oksen, onneks just vähän ennen mun pysäkkii ni pääsin sieltä äkkiä pois. Iltapäivällä pienet nokoset, koska huomenna lähtää koululta klo:5.30 ja illalla takasin klo:20.30.

Mietin tässä et minkä ihmeen takii myyjillä ei oo kunnon vaihtokassoja. Esimerkiks ku ostin parin realin (vajaa euro) jutun ja olin maksamassa 10 realin setelillä (n.4 euroo) ni kysyttii et onko pienempää rahaa. No ei ollu. Melkee suu irveessä sain jotenkii sentää vaihtorahat. Ja just esim. koulussa ku syö ni on melkee pakko olla aina tosi pientä rahaa mukana ku näillä ei oo vaihtokassoja, eikä kaikki suostu rikkomaa isompii seteleitä, esim. 20 realii (n.8 euroo on näille jo hankala rikkoo). Ainut poikkeus tässä nyt taitaa olla taas jälleen kerran mäkkäri, jossa voit maksaa vaikka 100 realin setelillä. Toinen asia mikä on tosi rasittavaa kaupoissa on ku myyjät kysyy et onks 5, 10, 15, 20, 25 jne. centavoo. Niit on tosi ärsyttävä alkaa kattomaa ku esim. viiden ''sentin'' kolikoita on se hopeita että pronssinvärisii, 10 ''sentin'' kolikoita on hopeita ja kultasii, 25 ''sentin'' on hopeita ja kultasii ja 50 ''sentin'' kolikoita on kaks erilaista hopeeta. Pitää aina kääntää jokainen kolikko ja kattoo et mikä numero siinä nyt on. Ärsyttää ku ei voi olla vaa yhenlaisii. 1 realin kolikko on ainut mitä on vaa yhenlaisii. (tosin oon kyllä nähny yhen realin setelin, mut niitä ei käytetä)

Ja pikaset kuulumiset vielä suomeksi

Lauantaina lähettii taas Laryssan ja muitten kanssa viettämää vkl:a maalle. Oli tosi hauska vkl ja taas hyvä muistutus minkä takii rakastan Brasiliaa, näit ihmisii, tätä kulttuurii jne. Varokaa vaa, ette saa minuu välttämättä enää Suomee takasin :D 

Koulukirjoja ei vielä ole, ei niitä tullu haettua niiku suunnitelmissa oli, mutta nyt on uus suunnitelma, että huomenna näen Julianan ja saan kirjani. Maanantaina sain kunnon kehut siitä kuinka siististi ja kiltisti olin kopioinu kaikki kemian muistiinpanot (tosin ymmärtämättä mitää). Futisjoukkokii alkaa jo kasvamaa, meitä oli jopa viis eileen ja pelattikii ku haettii pari muuta tyttöö, jotka ei tosin kuulu futisjoukkoo mukaa pelaamaa. Olin kyllä niin väsyny taas futiksen jälkee, et oisin voinu vaa lösähtää maahan, hitaasti kyllä käpöttelin bussipysäkille. Ja minusta oli tällä kertaa jopa apua yhelle miehelle ku se sattu kysymää et menee bussi numero 270 tält pysäkiltä, miun bussi ni kerrankii osasin sanoo varmasti että kyllä menee. Illalla käytii vielä naapurissa sukulaisilla juhlimassa suvun toista uutta vauvaa.

Tänään oon palellu koko päivän vaikka otin jopa villatakin mukaa kouluu. Ei se kyllä paljoo auttanu ku tärisin silti, silmät ja nenä vuotaa ja kurkku kipeenä. Kyllä se olo sitte aina vähän paranee koulun jälkee ku pääsee takasin helteesee. Sadepäivää kaipaan vieläkii..

O fim de semana na chácara, parte 3

O meu primeiro texto em português, finalmente! Eu sempre penso que hoje eu voi escrever em português mas eu nunca escrevi. Lembra-se, o meu português não é perfeito.

No fim de semana passado estive muito legal! Eu fui com Laryssa pra chácara. Estive o meu terceiro vez na chácara. Agora nós sabemos o caminho direito, nós não perguntamos ninguém. No sábado estive muito calor, sério MUITO calor. Chegantamos pra chácara mais ou menos 4 horas á tarde. Com nós tem também Diego (primo da Laryssa), Marina (namorada do Diego), Vitor, Leo, Mary, Pedro, Kamila, Paulino (namorado da Kamila), Luis, Thiago, outra Kamila (namorada do Thiago), Diana e muiots outros pessoas que eu também conheco mas eu não lembro todos os nomes.

Eu tinha muito divertido. Eu fui dormir já mais ou menos 1 hora à noite mas eu não dormi bem e não dormi muito porque todo tempo algum foi ao quarto e; LUZ!! Eu; que? Algum; nada e desligou luz. Eu não entendo como Pedro pôde dormis. Eu não pude. Eu tinha também muot FRIO! Eu não posso pensar como pessoas podem dormir no sul do Brasil. Mais ou menos 4 horas à noite Marina, Kamila e Mary chegaram pra chácara de novo. Mais cedo elas foram um aniversário. Eu acordei porque tive outros pessoas também os quais não dormiram, Pedro acordou também.

Nós continuamos festar. PORQUE MENINOS FINLANDÊS NÃO DANÇAM COMO MENINOS BRASILEIROS?? Mais ou menos 7 horas de manha Pedro, Leo, Vitor, Mary e Diana e eu saimos da chácara tomar café da manhã quando outros dormiram. Nós comemos pasteos e compramos pãos para outros.

No fim de semana eu lembrei de novo porque eu gosto e amo muito o Brasil e eu não quero voltar pra Finlândia. Eu amo gente aqui e eu não quero pensar que eu volto pra Finlândia em janeiro. Agora pessoas perguntam quando eu volto. Eu vou estar triste. Eu NÃO QUEORO VOLTAR. Eu não quero falar ''tchau''  pro todo mundo. Eu só penso qunado eu posso voltar ao Brasil. De férias? Para estudar? Para trabalhar? Para morar? O que? Eu não sei. Agora eu penso que eu tenho SÓ mais ou menos 5 meses antes que eu volto pra Finlândia. Com certeza na Finlândia hà coisas que eu tenho saudades mas agora Brasil vence :) Eu não gosto língua finlandesa agora. Quando algum me peça para falar finlandês e eu falo, o todo mundo falam que língua finlandesa é estranha, como alemão ou russo. Também eu penso que eu falo. Eu gosto mais português embora português está difícil. Eu acho que Laryssa compreende me o melhor. Ás vezes quando eu falo português para outros, outros não sempre entendem mas quando Laryssa vai e eu falo, ela entendo. Eu acho porque ela tem ouvir o meu português mais como outros.

Agora eu posso só escrever que eu amo o Brasil e não quero voltar pra Finlândia!

Beijos para todos!

Päivitystä on tulossa, heti kun löydän siihen kunnolla aikaa. Mulla loppuu tunnit vaa päivistä kesken, varsinikii maanantaisin ja sit ku ollaa menossa vielä tänää synttäreille (silmät ristissä mennä taas loppuilta ja huominen) Huomenna kuitenkii yritän saada päivitettyy mut saa nähä, mutta uutta juttua tulossa on ihan pian.

Yks rankka viikko taas takanapäin

Tänään koulussa ei mitää hirveen kummia tapahtunu, sosiologian ope jotain kyseli ja redaçãon tunnilla katottii jotain videoo siitä kuinka Jenkit tuhlaa luonnonvaroje ja jotain sellasta. Ainii sain kyllä kunnon tällin päähän ku luokkakaveri selitti jollekkii jotain juttuu vähän innoissaa :D Huomenna ei onneks tarvi herätä aikasee ylös.

Ja vielä vähän brasililaista musiikkia; kaks ensimmäistä on sertanejaa joka on ns. brasilialaista country- musiikkii. Laryssa tykkää paljon sertanejasta ja yleensä kuunnellakii sitä esim. autossa ja kyllä lähes kaikki kaverit, tutut ja sukulaiset tykkää myös. Marraskuussa olis sertaneja festarit Caldasissa, mut siinä on sellanen juttu että en tiiä pääsenkö mukaa ku Pantanal&Bonito retki on myös marraskuussa. Riippuu ihan sattuuko menemää päällekkäin. Kolmas on sitte funkia, jota myös välillä kuunnellaa.

http://www.youtube.com/watch?v=At13KdPoRFk
http://www.youtube.com/watch?v=NPVMZnJvOJ4

http://www.youtube.com/watch?v=tREtiI6-7p4&feature=related

Quinta-feira

Pikanen päivitys torstain tapahtumista. Koulumatkalla näin ihanan talon, just ku suoraa Alppikylästä. Oli huvittavan näkönen korkeiden kerrostalojen välissä törötti yks yksinäinen. Espanjan tunnilla taas sain miettii välillä et mikäs tässä nyt on oikeesti portugalii ja mikä espanjaa. Portugalin tunnilla minuu taas ''suosittii'', on se hyvä olla vaihtari. Edellisellä tunnilla oli ns. tietokilpailu, johan mie en osallistunu. En ees saanu veikata onks väittämät oikein vai väärin (ja pilata muun joukkueen mahollisuuksii pärjätä). Oon tässä veikkauksessa niin hyvä, että kerrankii onnistuin kaikki viis väittämää veikkaamaa väärin. Fabiana jako sitte tunnilla pinet ''jelly beans'' karkkipussit voittaja joukkueelle ja kysy sit joltain et tykkäänkö karkeista. Yks sano: joo ei se tykkää. Taitaa näitä muita alkaa nyppimää ''mun suosiminen''. Minäkii kyllä sain sitte karkkipussin, vaikka mitää en tehnykkää. Olivian bilsan tunnit on tosi kivoi, tajuun niistä ku käydää vieläkii genetiikkaa. Enkun tunneilla mennää vielä niin helpoissa asioissa; tänäänki oli esim. lause: 

I am at school (you) --> you are TOO tai SO are you

I am not at school (you) --> you are not EITHER at school tai NEITHER are you

Aiheena oli siis sanat; so, too, either ja neither. Oli kyllä hauska kuunnella ku nää yrittä vääntää either ja neither brittiläisittäin, mutta tyyti ihan suosiolla jenkkiversioo. Että minuu kyllä tänää hävetti oma enkku ku juttelin koordinaattorin kanssa. Niin järkyttävän kuulosta, mut ku en tienny sanoi portugaliks ni minkäs voit. Siit tuli sit sellain kunnon sekasotku surkeera enkkuu ja surkeeta portugalii. Asian kumminkii sain hoidettuu.

Päivällä nukuin taas parin tunnin päikkärit. Iho kärsii taas vaihteeks hirveestä kutinasta, kuivuudesta ja varmaa jostain allergiasta. Melkein jo luulin, että se koulukirjojen saaminen voiskii olla yksinkertasta. Juliana ei voikkaa huomenna nähä, mut sovittii et mennää Laryssan kaa hakemaa kirjat Julianan talon portilta huomenna. Viikonloppu suunnitelmissa on lähteä taas maalle, ja mie saan järkyttää lisää ihmisiä salmiakilla! :D Kiitos vaa Riitalle!

Arkea

Maanantaina taas kouluu. En oo vieläkää tottunu tähän ''uutee päivärytmii''. Yritän käydä illalla aina nukkumaa ennen 9, et jaksan aamulla herätä. No se ei tosin oo tuottanu tulosta, ku oon aina kolmel ekal tunnilla koulussa hirveen väsyny. Normaalia väsyneempi mitä aikasemmin. Toinen maantiedon opeista (Jibran) jaksaa lähes joka tunti mainita Suomesta jotain.

En tajuu mihin meijän futisporukka on kadonnu. Nyt pariin kertaan on ollu vaa neljä, eikä olla pelattu. Sen sijaa lihaskuntaa ja muuta harjotteluu. Vôlei femininos on vissii 30 oppilasta, kyllä meijän futsalissakii on enemmän porukkaa, mut jostain syystä ei viitti ilmestyy paikalle. Ja nää McDonald'sin omenat on sulosii, siis oikeesti mäkissä myydään tuoreita omenii! Katoin siinä ootellessani ruokaa, et sellanen pieni söpö paahvilaatikko roikkuu katosta, jossa oli ehkä 10 omenaa 1,5 kappale :)

Mietin tässä yks päivä koulussa et oonko oikeesti lukiossa vai jossain lasten-/eläintarhassa, sellasta menoo oli taas luokassa ja vielä Olivian bilsan tunnilla, jossa mie oisin halunnu jotain kuullakkii. Mun luokka taitaa olla joku ''ongelmatapaus'' ku tyypit ei vaa osaa olla hiljaa. Siitä on kuultu niin monelta opettajalta.

Jotain hyvääkii on tapahtunu, Juliana soitti eileen et on ostamassa mun koulukirjoja, ja näen sen nyt perjantaina ja saan vihdoin KOULUKIRJAT! Sitte alkaa kuulkaa ahkera opiskelu. (tosin sormet ristissä niin kauan kunnes ne kirjat on kotona) Juliana ei voi tuoda niit yksin mulle ku niitä on niin paljon ja ne on painavii :o. Neyn matikantunnilla Ney aina sanoo mulle vitsillä hei Hanna et oo tehny läksyjä, nyt yrittää vkl:na tehä vissii 5 tehtävää (mikä on tosi vähän, fysiikasta saattaa tulla reilu 20 tehtävääkii, mut mulle ei vissii onneks oo tulossa mitää fysiikan tai kemian kirjoja) ja yllättää Neyn viikon päästä et hei katos tein läksyt :D

Ootan nyt oikeesti kuumaa ja KOSTEAA kesää. Tää kuivuus on oikeesti tuskaa. Silmät, nenä, suu, kurkku, iho, maha, pää jne. ei tykkää yhtää kuivuudesta. Eileen illalla join yli litran vettä ni selvisin yön suht hyvin. Stephannie kirjotti et nyt on hirveen kuivaa aikaa ja Goiânia on viel ns. keskellä ei mitää ja kaupungin ympäril on vissii jotain metsäpaloi jne. Paikalliset on tietysti tottunu kuivuutee, mutta mie en. En oikeesti muista milloin olis viimeeks satanu. Ootan sitä et kadut taas tulvii :D kohan ei silloin ku pääsen koulusta. Ei kyllä ikinä oo siihen aikaa satanu.

Toisella maantiedon tunnilla (Rodrigo), joka opettaa myös sosiologiaa, selitti tänää taas jotain et sit ku Hanna palaa KOTIMAAHANSA ni se sanoo sitä ja sitä jne. fiksu veto siltä nytte sanoo kotimaahansa ku viime sosiologian tunnilla se kysy nii Hanna mites tää on Islannissa? Joku sitte korjas nii että Suomessa. Jotain muutakii se selitti Suomesta, piti ainakii hereillä tunnilla.

Ruokalassa kävin ihan kunnon keskustelun Lorenan kanssa PORTUGALIKS. Mun enkku on oikeesti nykyää niin järkyttävän kuulosta, hävettää ihan. Suomea nyt osaan vielä jotenkii kirjottaa, mut sekii on huonontunu. Puhumattakaa sitte muista kielistä...

Bilsan (Marion) tunnilla harrastettii taas lahjontaa. Mulla tosin oli suht tylsä tunti ilman kirjaa. Luettii siis vuorotellen kirjasta ja jokainen joka luki (lukeminen oli siis vapaaehtosta) ni sai pienen suklaavohvelin. Mie jäin tällä kertaa ilman, mutta ei se mitää, se korjaantu Bacuran tunnilla (hissa). Bacura aina välillä ostaa meijän luokan Klaralta suklaata. Klara siis myy suklaapatukoita ja -karkkeja ku vissii sen vanhemmat on jossain paikas töissä tai jotain. Sitte tuli ''kiistaa'' et ostaaks Bacura jollekkii oppilaalle myös ja kenelle. Eka se pääty siihen et joka tunti (2 kertaa viikossa) se ostaa kahelle oppilaalle suklaata. Aloin sit kuuntelemaa ku jotkuu puhu; ''ela gosta chocolate?'', ''não ela não gosta'' (''tykkääkö hän suklaasta?'', ''ei hän tykkää'') jotenkii ei ollu vaikeeta arvata, että minusta puhutaa. No sitte Bacura kysy multa et no tykkäätkö suklaasta, tietty. Bacura: Hannalle suklaapatukka :D

Joo kohta ''pitää'' lähtee taas iltatoimille ja nukkumaa...

Beijoss!!

PERJANTAI 13. PÄIVÄ

Nyt oon vielä enemmän sekasin näistä opettajista. Nyt oon melko varma, että se edellinen maantiedon ja sosiologian ope on eri, koska nyt perjantaina oli ns. oikee sosiologian ope koulussa. Ja en voi uskoo et nyt oon ollu loman jälkee sen 2 viikkoo koulussa, eikä kukaa oo vielä lentäny luokasta pihalle! Kyllä on huomautettu monta kertaa, mut ei muuta. Ei tää perjantai 13. päivä mulle ollu mitenkää epäonninen. Bilsan ope kyllä kirjotti oikee taululle perjantai, ympyröi 13 ja piirti viel pääkallon kuvan. Koulun jälkee näin sitte Julianan niiku oli sovittu. Syötii ja lähettii kattomaa harrastuksii. Ainii ja tänne ei tuukkaa italialaista vaihtarii, koska sen arvosanat italiassa oli niin huonot :/ mut joo katoin eri tanssei ja päädyin lopulta hiphoppii, koska se oli ainut joka loppu klo:19 ku muut tyylii alko vast silloin. Ootettii opettajaa, mut se ei tullu, joten lähettii. Ku tulin kotii ni Laryssa kerto et täs lähellä on kuntosali ja käytii sitte samana päivänä kattomas sitä. Otin sieltä esitteen mukaa ja suunnittelin että voisin alottaa dança de saläo tunnit. Sitte mulla olis maanantaisin futis, tiistaisin ja torstaisin tanssi ja perjantaisin aina välillä kokeita. Suomesta tuli myös paketti perjantaina. Tällä kertaa se oli kastunu enemmän ku koskaa aikasemmin. Correios oli oikee laittanu sen vielä muovipussii. Onneksi olin fiksu ja sanoin edellisen pakettilähetyksen jälkee Riitalle et laittaa kaikki tavarat muovipusseihin siltä varalta, että paketti kastuu. Sain taas lisää salmiakkii ja voin järkyttää lisää ihmisii :D

 

Tekstiä tulee nytte kunnolla

En oo kerenny viikkoo oikee päivittämää ku nettiyhteys on temppuillu. Sitte ku aina illalla ehkä saan jonkuunäkösen yhteyden ni oon jutellu lähinnä Jennin kanssa ja sitte onkii aika mennä nukkumaa yheksän aikaa et jaksaa jotenkii taas seuraavana päivänä. Keskiviikko oli mukava päivä. Fysiikan ope Aleluia kysy multa et puhunko portugalii ja vastasin et: mais ou menos, niiku kaikille. Tosin en tajuu Aleluian tunneista yhtää mitää :D Oon ihan sekasin toisesta maantiedosta ja sosiologiasta. Ku niissä on lukkarin mukaa sama opettaja, mut mun mielest tää ope ei ollu ekalla lukukaudella, mut en oo varma. Muutenkii ärsyttää ne tunnit ku aiheena on enemmänkii Jordão (yks oppilas mun luokalla) ku maantieto tai sosiologia. Neyn matikka on edellee kivaa, tosin tajusin viime lukukaudella paremmin. Mäkkärissä myydään nykyää myös aamulla ruoka-aikaa ranskalaisia ja hamppareita. Välillä oonkii syöny pienen kanahampparin lounaaks. Parhaimmat naurut pitkää aikaa sain ruokatunnilla ku luokkalaiset halus nähä Lauran kuvan. Rahapussisa on pien kuva, ja nää sitte kysy et kuinka vanha Laura on. Olin sillee et 21v. Yks sit totes: aij, mie aattelin et se on joku 14v.!!!

Suomi-kortti

Mun tukihenkilö Juliana tuli käymää koululla myös. Just sopiva ajotus; fysiikan tunti (tosin ei Aleluian vaa Geraldon, en kyllä siitäkää paljoo tajuu). Régis tuli hakemaa minut luokasta ja eka juttelin Julianan kanssa kahestaaa ku Régis juoksenteli ympäriinsä. Juliana oli jo jutellu Régisin kanssa. Ja olin niin ylpee itestäni ku juttelin Julianan sekä Régisin kanssa portugaliks. Juliana selitti et sillä on nyt rahat mun koulukirjoihin ja ne oli Régisin kanssa kattonu mitä kirjoi mulle kannattaa ostaa. En siis kaikkia kirjoja tarvi. Juliana selitti myös harrastuksista mitä se oli mulle löytäny. Sovittii, että perjantaina mennää yhessä kattomaa ja voin sitte valita mitä haluun. Ja koulumatkoista, mulle yritetää ettiä parempaa koulukyytijärjestelmää. Voin kyllä mennä ihan normaalilla bussilla, mutta siinä on se ongelma, että täällä kun ei ole mitää virallisia aikatauluja ni siinä sais olla aika tarkkana, ettei myöhästy koulusta. Tosin en tiiä onks se niin vakavaa jos oon myöhässä, viime lukukaudella sitä tuli oltua. Nyt oon ollu joka päivä ajoissa. Sitte ku Juliana lähti ni Régis halus viel jutella mun kanssa. Ja oikeesti juteltii vaan ja ainoastaa PORTUGALIKSI! Régis kysy et onks portugali ok. Sanoin et on. Se sano et jos jotain en ymmärrä ni sitte vaa kysyn. Ymmärsin ihan hyvin, en nyt tietysti joka sanaa mut pääajatuksen ja asiat hyvin. Tällä kertaa jopa Régis puhu normaalia hitaammin. Puhuttii mm. tästä Caldasin retkestä ja kokeitten tekemisestä. Jos haluun tehä jonkuu kokeen ni voin tehä, käyn vaa sanomassa Régisille ja sit se vissii jotain opettajien kanssa puhuu jne. Kaikkia kokeita en todellakaa tee ku oon ihan pihalla joistain ainesta. Mut haluun yrittää jotain. Ja se on hyvää harjotusta kielen kannalta. Eikä mun tarvi saada mitää hyvii numeroita kohan harjottelen. Kokeita on joka perjantai, ja suunnittelin, että ens viikon perjantaina voisin mennä tekemää kokeita, riippuen tietyst mitä kokeita on. Futiksen paita oli myös puheenaihe, ehkä saan sen vielä joskus. Tällä kertaa Régis ei hoputtanu minuu tunnille. Sain kehuja portugalistani ja ku lähin sitte ni yks koulun henkilökunnan nainen tuli just Régisin juttusille ni Régis oli sillekkii jotain et ootko kuullu et Hanna puhuu portugalii? Ehkä ihmiset alkaa kohta uskomaa että mie osaan oikeesti portugalii. Kyllä pien juttutuokio piristi päivää kummasta, menin ihan hymy suussa takasin fysiikan tunnille. Hissan tunti oli taas tosi kiva. Koulun jälkee ostin sundaen mäkkäristä ku päivä oli menny niin hyvin ja sain kunnon naurut ku äänsin ihan enkuks sundae (listallakii lukee ihan sundae) ni myyjä oli heti en puhu englantii, ja kysy sen kaverilta.

 

Suomi-kortti

Maanantai

Koulussa oli taas sellanen päivä et jos et oo klo:7.15 koulussa, ni et pääse kouluu sisää ollenkaa. Mulle se ei enää oo mikää ongelma ku oon nykyää koulussa lähes aian klo:7, kiitos tän ''ihanan'' kyytijärjestelyn. Maantiedon tunnilla puhuttii taas siitä kuinka Suomi on tuhansien järvien maa ku Brasilian on jokien. Että ärsytti ku ope yritti puhuu mulle enkkuu vaikka muut sano et voit puhuu portugalii. Jhonyn matikan tunti meni lähes kokonaa auditorios kuunnellessa Régisii ku se selitti jostain koulun projektista, johon kuuluu myös mm. retki Caldas Novasii. Caldasissa oon ollu kerran Laryssan ja muitten kanssa, mut koulun retki on ihan erilainen. Koulun jälkee menin papelariaa eli tällänen ''toimistotarvikekauppa'', ostamaa uusia papereita kouluun. Tällä kertaa valitsin Liisa Ihmemaassa :D. Kiva ku nää myyjät aina tuntee minut, ja juttelinkii yhen myyjän kanssa ja se kehu mun portugalii. Seuraavaks menin Lojas Americansii, täälläkii myyjä oli huvittava. Kysy varmaa kaks tai kolme kertaa et saisko olla muuta. Nyt muistin ottaa ostoksetkii mukaa. McDonald'sin ''mun vakiomyyjä'' vei kyllä 10-0. Sanoin: ''eu quero cheddar com patatas e bebida'' (haluan cheddarin perunoilla ja juomalla) En kerenny sanonmaa muuta ku myyjä jo kysyy: ''fanta?'' Tietty, kyllä tää myyjä tietää mistä tykkään. Futiskii jatku taas pitkän tauon jälkee. Tosin meitä oli vaa neljä tällä kertaa, joten ei pelattu. Sen sijaa lihaskuntoo ja erilaisii harjotuksii. Mut oli kyl taas ihana saada kunnon hiki pintaa. Oli taas kyllä niin hyvä tuuri, ku kävelin bussipysäkille ni näin et siellä se mun bussi on toisella puolella tietä. No en tietenkää kerenny siihen. Kävin sitte kerrankii istumaa pysäkille ku olin varautunu siihen et joudun oottamaa sen puol tuntii ennen ku seuraava bussi tulee. Siinä sitte istuin omissa ajatuksissa. Ehkä 10 minuuttii vast oli menny ni tuli kaks bussii peräkkäin. Eka ei ollu mun ja aattelin et ei se toinenkaa voi viel olla mun. No jostain kumman syystä se kumminkii oli. Jalat alle ja menoks, kerkesin onneks tähän bussii.

 

Brassifiilis!!
Viime viikonloppuna lähettii Laryssan kanssa yhen Luisin/Luizin (sama se miten kirjotetaa) synttäreille. Iski kunnon fiilis, että täällä sitä Brasseissa ollaan! Tanssittii läpi yön, myös jätkät tanssii. Sitä mentii samballa ja funkilla ja kaikella siltä väliltä. Aamu kuudelta nukkumaan. Mietin vaa että mitäs sitte marraskuussa :D No sunnuntaina oli sitte dia dos pais, eli isänpäivä.

Lisää koulua

Että oikeesti pienet asiat piristää mieltä kovasti. Olin niin tyytyväinen ku Ney (yks matikan opeista) kysy suoraa multa portugaliks et kävinkö Suomessa loman aikana vai olinko täällä, eikä pyytäny jotain tulkkaamaa minuu. Niiku eileen Olivia (toinen bilsan ope) kysy Lorenalta et ymmärränks mie mitä se puhuu. Tykkäsin taas historian tunnista tosi paljon, kohta aletaa käymää jo maalimansotia. Meijän luokalla on myös uus tyttö, josta en henk.koht. Oikee pidä ja sitte yks jätkä ei enää oo meijän luokalla, kai se on vaihtanu kouluu. Kotimatkakii oli paljon mielyttävämpi ku vaihoin caprit ja aamulla laitoin varvastossut. Että minuu ahistaa ku päivällä on yli 30 astetta lämmintä ja näen ihmiset on farkuissa, huppareissa ja tennareissa liikenteessä. Tänää koulussa oli taas hyvä päivä. Tänään Olivia puhu jopa suoraa mulle enkuks (tosin en ymmärtäny sen enkkuu), sitte Lorena sano et voit puhuu portugaliks ja sittenhän mie ymmärsin :D Muut kielet ei oikee luonnistu hyvin. Olivian bilsan tunnit on tosi kivoi, nytte käydää genetiikkaa (onks se suomeks tollee ku portugaliks on genética). Ihan hyvää kertausta ku se BI2-kurssi meni miten meni. Juttelin sitte portugaliks Olivian kanssa. Se on kyllä kumma miten luokka aina hiljenee jos juttelen jonkuu opettajan kanssa. Olivia pyys sitte lukemaa power point esityksestä jonkuu lauseen ja ihan hyvinhän se meni ja sain koko luokalta aplodit (kauhee oikeesti on hankalaa kirjottaa suomee). Enkun tunnillakii juttelin portugaliks opettajan Sérgion kanssa. Nyt oon viime aikoina saanu yllättävän paljon kehuja mun portugalista. Koulun jälkee olin kyllä hajamielinen ku kävin kaupassa ni olin jo lähössä pois ilman ostoksiani, myyjä onneks kyllä huuteli perää et hei sun ostokset :D Todella hyvällä fiiliksellä mennää vieläkii (toivon ettei kohta tuu sitä päivää et kaikki menee pielee). Aika hyvin on mun vuosi on menny AFS:n hienon käyrän mukaa, niin ylämäkinee ku alamäkinee. Nyt oon tainnu ohittaa syvimmän kuopan, jossa lukee ''The holidays'' (lomat) ja sen jälkee kavutaa pitkän aikaa ylöspäin (Culture learning), jonka jälkee alkaa taas alamäki ''The last weeks'' ja readjustment. Seuraavaan kertaa taas.

Beijos

Ps. kylläpä meni hölmösti toi lukkarin kuva viime postauksessa :/

Koulu ja Laryssan synttärit

Tiistaina se koulu sitte jatku pitkän loman jälkee. Oli ihan outoo mennä taas kouluu. Pääsin jopa aamulla sängystä ylös, mutta kyllä väsytti. Ja kyllä lähdin kymmenen yli kuus kouluu, huoh :/ Eka haettii ja vietii kolme muuta opiskelijaa ympäri kaupunkii eri kouluihin ja minut vasta vikana. Koulussa olin siinä seittemän maissa. Jumitin taas koulun portissa, miten se voikaa olla niin vaikee? :D No Oswald sitte taas autto minuu. Ja sain jopa LUKUJÄRJESTYKSEN, ns. KOULUKALENTERIN (jossa näkyy kaikki lukukauden tapahtumat) ja KOULUNSÄÄNNÖT. Näitä en sitte ekana lukuvuonna saanu ollenkaa. Selvis mullekkii, että koulu alkaakii klo:7.10 eikä 7.15 mitä luulin koko ekan lukukauden. Ilmankos olin aika usein vähän myöhässä :D Petyin kyllä ku se ''uus koulusysteemi'' ei toteutunu, että olis eka kaks tuntii, 15 minuutin välkkä, 2 tuntii, ruoka ja 2 tuntii. Samaa mallii jatkettii et kolme tuntii, ruoka ja kolme tuntii.

 

En tiiä saako tosta mitää selvää, mutta MA; kemia, matikka, maantieto, kemia, kuvis, matikka. TI; kirjallisuus, matikka, kemia, bilsa, portugali, matikka KE; fysiikka, maantieto, matikka, bilsa, fysiikka, hissa TO; espanja, portugali, bilsa, kirjallisuus, enkku, fysiikka ja PE; sosiologia, fysiikka, redacão (jotain kirjottamista vissii), historia, bilsa ja kemia.

 

Kotii tuun nykyää ihan tavallisella bussilla. Saan aina oottaa jonkuu vajaa puol tuntii, että mun ihana bussinumero 270 saapuu. Se on kyllä kumma ku mun bussi tulee aina niin harvoin ku sillä aikaa ku ootan ni esim. bussi 170 ja 180 saattaa tulla kaks tai kolme kertaa. Mun bussi nyt kulkee vähän harvemmin. Ei täällä oikeestaa oo mitää aikatauluja (tai jos on ni ei kukaa niitä käytä). Bussia ootetaa ja sitte mennää ku se joskus tulee. Sellaselta aukiolta kävelen sitte vielä jonkuu vajaa 10 minuuttii kotii. Tosin oon aina niin hidas ku löntystän siinä helteessä. Kotii päästyäni olin ihan rättiväsyny. Kävin suihkussa, söin ja otin päikkärit, koska illalla oli tiedossa Laryssan 20-vuotis synttärit. Illalla ku ootin, et vieraat saapuu ni olin oikeesti ihan silmät ristissä. Jotenkii sitä kyllä sitte piristy illan mittaa. Paikalla oli niin sukulaisia ku Laryssan kavereita, joita en läheskää kaikkia tienny. Porukkaa oli paljon. En muista oonko joskus kirjottanu näistä neljästä Laryssan ns. muusikko kavereista, jotka ekan kerran näin joskus maaliskuun puolivälissä ehkä. No kumminkii ne oli sillo yks ilta meillä, soitti kitaraa, laulo ja istuttii iltaa. Se ilta oli sellanen kielikylpy, ku puhuin enkkuu, saksaa, italiaa, suomee ja portugalii ainakii. Lähinnä enkkuu ku sillo ei portugali oikee luistanu ja nää puhu enkkuu myös. Mutta nytte ku näin ne uudestaa ni sanoin ihan et puhukaa vaa portugalii ku yks kysy kuulumisii enkuks. Loppuillasta/yöstä sitte taas kitara esii ja musiikkia.

Laryssan synttärit; mie, Leo, Laryssa, Marina, Kamila, Mary ja Pollyana

 

Nii siis nukkumaahan kävin joskus puol kahen aikaa yöllä ja todella ''virkeänä'' heräsin vähän ennen viittä aamulla parin tunnin yöunien jälkee kouluu. Nyt lauantaina on myös tiedossa yhen Luizin (joo en tiiä kirjotetaako tollee, viimeeks kirjotin väärin sen nimen mitä kokeilin Santa Brancassa, ehkä Laryssa taas korjaa joskus miten mikäkii oikeesti kirjotetaa :D ) synttärit. Mul on ihan mahtava tunne ku ymmärrän jo portugalii paljon enemmän. Just ku vertaa sitä maaliskuuta ku näin ekaa kertaa nää tyypit ja nyt puhun niitten kanssa ongelmitta portugalii. Muutenkii oli tosi kiva ilta, ja jos joskus kaipasin Suomee ni nyt en enää todellakaa. Muistin taas minkä takii rakastan Brasiliaa. Nää ihmiset täällä tekee vaa niin ilosiks. Samalla iski paniikki et jo yli 5kk takana ja ehkä reilu 5kk enää edessä. Ja ku kaikki vielä sanoo et loppu puol vuotta menee tosi nopeesti. Kauhee ajatus et joudun joskus lähtemää täältä ja jättämää nää ihmiset tänne. Tiesinhän mie sen jo etukätee, mut silti. Nyt pitää vaa yrittää ottaa kaikki irti ja nauttii jokaisesta pienestäkii asiasta, eikä miettii vielä kotiinpaluuta ja kuinka kauan aikaan siihen on. Nyt on vaa niin hyvä fiilis. Eu estou muito feliz!

Leipomisia

Maanantain, viimesenä lomapäivänä halusin lähtee käymää Walmartissa, joka on suht lähellä koulua. Tarkotus oli ostaa tarpeita leipomisia varten. Ihan hyvin löysin lähes kaiken tarpeellisen, vaniljasokeria, vadelmia ja muffinivuokia en löytäny. Sovelsin sitte vähän ohjetta ja käytin tavallista sokeria ja mansikoita. Että oli taas kyllä kuuma päivä, margariini kyllä tykkäs kotimatkasta, joka kesti ikuisuuden. Illalla tein sitte kauralastuja ja sovelletun version muffineistä, lähinnä koska Laryssan synttärit oli tiistaina. Kaasu-uunia käytin, mikä oli yllättävän hankalaa. Olisin varmaa oottanu hölmönä et miks näihin ei tuu mitää värii, jollei Jenni olis valassu, että kaasu-uunissa ei tuu. Kauralastuista tuli hyviä, ja no ''muffinipiiras'' oli ihan ok, kaikki tykkäskii. Myöhemmin selvis syykii minkä takii ''muffinipiiras'' oli mitä oli. Enpä muistanu, että mansikka on ns. märkä marja äitin mukaa, sen takii piiraasta tuli vähän hötö. Illalla kyllä otti päähän ku sain kuulla, että seuraavana aamuna joku nainen hakee minut kouluu klo:6.10!! Yritän kovasti saada vaihettu koulukyytijärjestelyä, ettei tarvi herätä ennen kukonlauluu ylös.

 

kauralastut

muffinipiiras :D