Festa de despedida de Ian (Ianin läksiäiset)

Keskiviikkona olin siis jenkki-Ianin yllätysläksiäisissä, jotka sen host-veli Wagley järjesti. Alku oli vähän sählinkii ku läksiäiset oli pizzeriassa nimeltä Candeiiro, joita täällä on kaks. Wagley sano mulle et läksiäiset on Rua Portugalilla, mut siellä ei enää ollukkaa mitää pizzeriaa. Host-äiti ja Laryssa vei minut sitte tähän toisee Candeiiroo. No en voinu mennä sisää ku en tienny millä nimellä varaus oli, eikä tietyst ollu ku Wagleyn kotinumero. Päätettii oottaa sit vartin yli kaheksaa jolloin Ianin ja Wagleyn oli tarkotus tulla. Mietin vaa, et oon ihan varmasti väärässä paikassa ja läksiäiset menee sivu suun. Onneks Ian ja Wagley sitte tuli ja kaikki meni loppujen lopuks hyvin. Syötii todella paljon. Riossa jo rakastuin suklaapitsaa jäätelöllä ja täällä söin enemmän doce-pitsoja, suklaapitsoja jäätelöllä, kermavaaholla, mansikoilla, nonparelleilla jne. Oli NIIN hyvii!

Ian on keskellä Brasilian lippu kädessä

Ensimmäisen kerran näin Ianin samana päivänä ku saavuttii Jennin kanssa Sao Pauloo. Oli kauheen pitkä jono ja Jenni huomas kolme tyyppii kirkkaan keltaset AFS:n paidat päällä, ja mentii niitten luo sitte (eikä tarvinnu jonottaa juuri mitää :D ). Siinä sitte tutustuttii Ianii, Frankiehin ja Tannaa. Selvis et Ian ja Frankie tulee myös Goiâniaa ja Tanna menee Brasíliaa. Kauhee miten 5 kuukautta on menny nopeesti. Tänää Ian lähti jo takasin Jenkkeihin. Tosin se nyt puhu jo tullesssaa aika paljon portugalii ku oli opiskellu vissii kolme kuukautta, jos oikein muistan. Silti jotenkii niin outoo et sen vaihtaripuolvuotta on jo ohi, ja seuraavana on mun vuoro lähtee takasin Suomee. Läksiäiset oli kumminkii tosi kivat, eikä kukaa itkeny. Illalla tulin taksilla kotii ja tää taksikuski jopa ymmärs mun portugalii ja kyseli kaikkee. Ja neuvoin sille tietä taas kotii heti ku vaa ite tiesin missä oltii. Silloin ku tulin lentokentält taksil kotii ni se taksikuski ei oikee ymmärtäny mitä sanoin :D

Tunsin itteni taas jotenkii lyhyeks tässä porukassa :D

Santa Branca Ecoturismo

Tänään lähettii koko perheen kanssa ''isolle maatilalle'' (fazenda), myös host-veli Junior, hänen vaimo Mayane ja host-äitin äiti oli mukana. Tän paikan nimi oli Santa Branca ecoturismo, noin tunnin matkan päässä Goiâniasta. Tosin minust tuntu et taas kotimatka meni paljon nopeemmin ku menomatka. Saatii oikee ns. vihreet passit (passaporte verde), joissa oli oma kuva ja kaikki. Kuvasta tuli järkyttävä ku ne otettii jollain web-kameral :D Ja mun nimeks tuli sitte ''Hanna Maiya Turunes'', ei siinä mitää, ois joskus kiva nähä oma nimi kirjotettuna oikein. Rion retkellä kaikkien retki-paidoissa luki Turunem. Mie en nyt sanois et tää oli mikää maatila, enemmänkii sellasen camping-alue, jossa oli mökkejä ja telttoja ja siellä voi yöpyy myös, mut me oltii vaa päivällä. Siellä grillattii ja syötii, käytii pienellä vesiputouksella ja lopuks mentii ''trilezaa'', en muista kirjotetaaks se tollee. Kauhee ku en muista sanoja suomeks. Siis se oli sellanen köysi mäen huipulta alas rantaa, kiinni valjeisii ja sitte sen köyden varassa tultii alas vetee. Ehkä kuva kertoo paremmin, mistä on kyse. Oli kyllä tosi hauska, vaikka alastulo vähän sattu :/

                                                              Kuolleita käärmeitä!

                                                     Mayane (host-veljen vaimo) ja mie

                                               Nyt ehkä ymmärrätte mitä tarkotin ''trilezalla''

                                                                           Trileza

Huh vihdoin valmis. Rion retken kuvien kuvatekstit meni näköjää miten sattuu mut en jaksa enää niit korjata. Oon päivittäny blogii jo monta tuntii ja nyt on aika mennä nukkumaa!

Beijos!

Rio de Janeiro viagem

LAUANTAI 17.07.2010

Lauantaina vihdoin koitti kauan odotettu Rio de Janeiron retki Belo Brasilin järjestämänä. Alku ei ollu mikää unelma. Tarkotus oli olla kentällä klo:8 ku lento lähti 8.50. No kappas vaa me lähetää kotoona viittä vaille 8, ku host-isä ei menny ostamaa vaa aamupalaa vaa kävi vissii jossain torilla ostamas kaikenmaailman salaatit yms. ja olinhan kentällä sellasen 3 minuuttii ennen check-in sulkeutumista. Voitte kuvitella kuinka sydän hakkas et kerkeenkö ajoissa vai en. Kerkesin kyllä ajoissa koneesee. En vielä tajuu näitten lentolippu systeemejä, lipussa lukee portti numero 1, no oikea portti on kumminkii 2. Lento Goiâniasta Sao Pauloo piti saapuu 10.35, mutta oltiikii jo joskus 10 aikaa Sao Paulossa. Koneessa näin sitte jo kaks thaimaalaista vaihtaria. Eka lento oli hermostuttava vierustoverien takii, toisella puolella istu vähän isokokosempi mies joka luki kirjaa ja naputti pöytää koko ajan, toisella puolella pitkä mies joka näpräs koko ajan jotain turvaohjepaperin kulmaa tai selkänojan reunaa tai tarraa yms. Sao Pauloo saavuttaessa tää kirjaa lukeva mies alko kyselemää englanniks mistä ollaa yms. ja totes et Suomessa on hyvii formula- ja rallikuskeja, joista se tykkää. Tosin tääkii luuli että Suomessa on aina kylmä :D Sao Paulossa oli todella kylmä, jotain 16 astetta vissii. Minä olin lähteny shortseissa ja topissa, kentällä ihmiset on toppatakit päällä! Kyllä ohikulkevien puheista ymmärsin että eiks tolla oo kylmä. Lennon oottaminen vasta mielenkiintosta olikii, suunnillee samaa aikaa lähti kolme lentoo Rioo ja portit vaihtu vähän välii, sai koko ajan olla seuraamassa mikä se meijän lennon numero nytte onkaa. Lento oli myöhässä ja kyllä se meijänkii portti vaihtu lopulta. Kyllä oli stuerteilla hauskaa aina ku pyysin appelsiinimehua (suco de laranja). Ja hölmönä menin syömää jotain suolapähkinöitä ku oli hirvee nälkä mutta ei onneks tullu mitää allergiaoireita. Lauantai oli Riossa vähän sateinen, mutta ei mikää kylmä. Kentällä ootettii vähän aikaa muita suunnillee samaa aikaa saapuvii vaihtareit ja sitte lähettii takseilla hotellille. Hotellilla täytettii papereita ja joku henkilökunnasta tuli sanomaa mulle kiitos ja hyvää päivää suomeks. Ja meijän hotellin edessä oli myös Suomen ja Euroopan Unionin lippu, en sitte tiiä yöpyks siellä joku suomalainen poliitikko vai mitä. Ja retken järjestäjät (kaks naista, n.25v) sano, että puhutaa mahdollisimman paljon portugalia, että miekii ymmärrän ja ne ymmärtää. No ei se ihan niin kuitenkaa menny. Ekaan päivään ei ollu mitää virallista ohjelmaa, oli vapaa-aikaa vähän, käytii mäkissä syömässä, taas vapaa-aikaa, illalla taas syömää ja sen jälkee Copacabanalle feiraa. Tosin sää oli todella tyylinen ja ihan pientä tihkusadetta, joten feirassa ei ollu paljon kojuja, mutta kyllä sieltä tavaraa tuli ostettua.

hotelli

SUNNUNTAI 18.07.2010

Aamulla lähettii rannalle, Copacabanalle. Aurinko ei oikee paistanu, mut ei se mitää käytii silti uimassa, eikä vesi ollu yhtää kylmää. Aaltojen voimakkuus vähän yllätti ja niitten kaa sai olla kyllä varovainen. Muutaman kerran rantavahdit/hengepelastajat (en muista taas oikeeta sanaa suomeks) tuli sanomaa ettei saa mennä ku polvee/vyötäröö asti pidemmälle ja välillä piti vaihtaa paikkaa turvallisuuden vuoks. Copacabanalla oli samaa aikaa käynnissä kansainvälinen maratoni. Ties vaikka oltais oltu telkkarissa välillä. Iltapäivällä oli vuorossa historiallinen city tour. Pienellä turisti bussilla mentii ja meillä oli oppaana mies, joka oli kotosin Portugalista, ja puhu siten Portugalin portugalii. Oli tosi hyvä opas, puhu selkeesti ja hitaasti ja yllätyin itekkii kuinka paljon ymmärsin. Käveltii myös aika kauan keskustassa ja kuunneltii oppaan selostuksii. City tourin jälkee oli vuorossa Sokeritoppavuori – Sugar Loaf – Pão de Açucar, mentii sellasella hiihtohissan tapasella ensin toiselle vuorelle ja sitte toiselle. Maisemat oli mahtavat!! Tosin ''huipulla tuulee'' ja toisella vuorella oli viileähkö. Yleensä päivisin oli n.+30 ja sitte illalla +20, mut ei ollu pahemmin kylmä, just jossain Sokeritoppavuoren päällä tms. Sugar Loafin jälkee mentii Hard Rock Cafe Rio de Janeiroo syömää.

 Copacabana

Copacabana

                                      

Copacabana

                                                                      Copacabana

                                                                         Copacabana

                                                                      Copacabana

                                                                        City tour

                                                                          City tour

                                     It's like New York!! (näin meijän portugalilainen opas sano)

                                                                       We love Río! 

                                                                  Noey, Lilye ja minä

  Rion katukivetys; valkoset kivet kuvaa europpalaisia, mustat kivet ''neekereitä'' ja punaset kivet  intiaaneja.

                                                    Pão de Açúcar eli Sokeritoppavuori

                                                                    Pão de Açúcar

                                                                    Pão de Açúcar

                                                               Sokeritoppavuorelta

                                                                   Sokeritoppavuori

                                                     Hard Rokc Cafe Rio de Janeiro

MAANANTAI 19.07.2010

Cristo Redentor eli Kristus patsas aamulla. Se näytti niin pieneltä alhaalta katottuna. Ylös mentii sellasella ''junalla'' ja matka kesti noin 30 minuuttii. Cristo oli mahtava, ja näkymät myös. Paljon turisteja oli paikalla. Ihmiset oli hirveen kiinnostuneita ku iso porukka tuli sinne. Selitinkii yhelle naiselle että mie oon Suomesta ja muut on Thaimaasta ja ollaa vaihtareita. Seuraavana oli vuorossa taas yksi maailmankuulu nähtävyys Maracanã jalkapallo stadioni. Joka on oikeelta nimeltää Mário Filho stadiumi. Täällä meillä oli oma opas, joka tällä kertaa puhu englanniks ku se oli meijän toive. Penkit Maracanãlla on Brasiliana lipun värit. Ja ne on hirveen tarkasti määritelty missä kukakii saa istuu. Esim. valkoset penkit on kaikkein turvallisimmat ja hyvät perheille ja muille ei niin fanaattisille faneille. Molemmissa päissä stadionia on ns. todella intohimosten fanien katsomot, jotka tuo aina liput, rummut, soihdut yms. Vip-katsomot löytyy myös. Oman penkiikii voi ostaa stadionilta, mut se oli todella kallis, en enää muista paljon. Päästii käymää myös pelaajien pukuhuoneessa, jossa Kaká ja muut Brasillian pelaajat on myös ollu. Yhen matkamuisto kaupan myyjä kysy et mistä oon ja totes et Suomessa on hyvii ralli- ja formula kuskeja ja ties joulupukin myös. Voin sanoa, että futiksen MM-kotikisoja odotetaan jo paljon. Matkan varrella satuin huomaamaa, että Copa do Mundoon 2014 on aikaa 2214 päivää! Maracanã vierailun jälkee käytii “Sambódromolla” eli ''official Samba Parade Runway'' missä järjestämää mm. helmikuun sambakarnevaalit. Illalla mentii vielä Copacabanan feiraa. Nyt siellä oli tosi paljon kojuja ku sää oli parempi ja siellä vierähti ihan kivasti pari tuntia ja ostoksia keräänty. Mentii uudestaa, koska kaikki ei päässy lauantai iltana. Joittenkii lennot oli niin pahasti myöhssä ja viimoset vaihtarit saapu joskus sunnuntai iltapäivänä. Yksi vaihtari ei tullu ollenkaa, ku oli jotain pahoja ongelmii lentojen kanssa. Meitä oli siis mun lisäks 14 Thaimaasta, 3 poikaa ja 11 tyttöö.

                        Tälläsellä junalla mentii ylös Cristo Redentorin luo, matka kesti noin puol tuntii

                                                       Cristo Redentor - Kristus patsas

                                                                 Maisemaa Cristolta

                                                                   Cristo Redentor

                                                       Cristo Redentor ja Suomi-edustus

                                            Maracanã - oikeelta nimeltään Mari Filho Stadium

                                                                        Maracanã

Copa do Mundo 2014

“Sambódromolla” eli ''official Samba Parade Runway''

TIISTAI 20.07.2010

IPANEMA BEACH!! Rio de Janeiron suosituin ranta ja sää suosi. Aurinko paisto pilvettömältä taivaalta. Aamupäivä viettii rannalla ja hotellille palattaessa miekii olin ruskettunu ja saanu rajat. Tosin olisin voinu olla kauemminkii, että olis tullu kunnon rusketus. Iltapäivällä lähettii funk- ja samba-tanssitunneille. Meillä oli kaks opettajaa, toinen opetti funkii ja toinen sambaa. Molemmat osas kyllä tanssia molempia tansseja. Ensin oli vuorossa funk, joka oli todella hauskaa!! Samba tunti oli myös tosi kiva. Tän jälkee vuorossa oli ehkä inhottavin osuus retkestä, mentii Rio de Janeiron suurimpaa slummii ''Rocinha Favela''. Ajattii vaa bussilla läpi. Yhessä vaiheessa olis kyllä voitu mennä ulos hetkeks, mut kukaa ei halunnu. Mie en ymmärrä, ajetaa ylämäkee, toisella puolella näkyy ökyrikkaita siis oikeesti ökyrikkaita taloja ja toisella puolella slummi. Rocinha oli likanen, paljon roskia yms. maassa, talot huonoja... Mut kyllä siellä oli kauneussalonkeja ja kauppoja jopa Bob's löyty sieltä. Jos oikein muistan ni pelkästää Rochinhassa asuu n.250 000 ihmistä! Ja Riossa slummeja oli visssii jotain 1000, en muista ihan tarkkaa. Tän jälkee meijän opas vei meijät yllätyksenä yhelle rannalle, joka oli nätti. Porukka oli kyllä jo niin väsyny ni ei oltu siellä kauaa. Illalla hengailtii vielä meijän hotellin katolla uima-altaalla ja mentii syömää. Suklaapitsa jäätelöllä oli todella hyvää!

                                                                       Ipanema!

                                                      Rochina favela - Rion suurin slummi

                                                                      Viimonen ilta

                                                         Suklaapitsa jäätelön kera, nam!

KESKIVIIKKO 21.07.2010

Kurja päivä, lähtö takasin host-perheisii. (ja mun nimipäivä) Lähdöstä ei selvitty ilman ongemia ku yks thai-vaihtari ei nukkunu ekaan yönä omassa huoneessa ja sitte peitto oli kadonnu ku tehtii room checkit, ja melkein ne makso jo 100 realii kadonneesta peitosta, mut sitte se onneks löyty, eikä tarvinnu kenenkää maksaa mitää. En taas tajunnu lentoja, ku lento oli muka lähössä etuajassa, mut sitte se ei kumminkaa lähteny tai jotain. Mut nyt ymmärrän, että lentokentät on maailman simppelein juttu, eihän siihen tarvittu ku 9 lentoo ennen ku tajusin sen. Kotimatkalla koneet oli tosi tyhjii. Meni taas vähän ohi ku lento Sao Paulosta Goiâniaa oli myöhässä, mutta silti oltii Goiâniassa etuajassa. No ihan sama. Olin taas hölmö ja menin syömää omenan makusen karkin, joka alko kutittamaa kurkkua. Oli vaa niin nälkä :D Kentältä otin taksin kotii ku ei kukaa voinu hakee minuu. Ekaa kertaa menin taksilla. Tosin kuski oli joku vanha ukko, joka ei oikee tajunnu mitää mitä sanoin. Piti neuvoo sille tietä, hyvä et tiesin ite just ja just tien kotii. Nyt sitä ollaa taas Goiânissa ja kaipuu Rioo on suuri. Rioo tuun palaamaa vielä, se on varma!

PS. Meijän retkellä on myös oma blogi, jossa on tekstejä ja kuvia ---> http://rio2010afs.blogspot.com/

Että tällänen päivä!

Innostus, ällötys, kauhistus, helpotus, pitkästyminen, väsymys, nälkä, epätoivosuus, ärstymys, onnistuminen. Näillä sanoilla vois hyvin kuvata tätä päivää.

Aamu alko ihan normaalisti ruokaa asti, jonka jälkee oli tarkotus lähtee ostamaa mulle adapteri. Luulin, että siitä tulee ihan vaa pikanen reissu, päinvastoin. Lähettii siinä kahen aikaa päivällä host-äitin ja Laryssan kanssa. Ensin en tiiä mihin mentii mut host-äiti kävi jossain ja me ootettii Laryssan kanssa autossa. Host-äitillä kesti ikuisuus. Sitte mentii lääkäriin, tarkemmin plastiikkakirurgille, missä Laryssa kävi kauneusleikkauksessa. Se oli mulle järkytys! Ensinnäkii suht iso talo ja siel oli vissii vaa yks lääkäri silloin töissä. En halunnu jäädä istumaa yksin ns. eteisee, vaikutti hämärältä paikalta. Menin sitte näitten mukaa. Sen voin sanona, älkää ikinä menkö mihinkää kauneusleikkauksee! (ainakaa täällä). Tää vastaanottohuone, jossa oli kyllä ovi mutta ei sitä suljettu edes. Muutenkaa hygienia ei mikää kummonen ollu, kyllä sillä lääkärillä oli joku puhdistusaine, mut esim. ei se mitää hanskoja käyttäny. Huoneessa oli sellanen sairaalasänky, joku kaappi, pien pöytä, likanen lavuaari ja vessa. Mie en ikinä vois mennä tollaselle vastaanotolle. Nyt voi olla todella ylpeä suomalaisesta terveydenhuollosta ja terveydenhuoltojärjestelmästä! Tietysti tää lääkäri innostu siitä, että mie oon Suomesta. Tosin mie hermostuin siihen pahemman kerran, toiste en mene mukaa. Sain mm. kuulla kuinka Suomessa ei paista aurinko ollenkaan (johtopäätös mun vaaleasta ihosta) ja aina vaan on valkosta (lunta) ja englantiahan Suomessa edelleen puhutaan. Selvensin sitte vähän että vain talvella on lunta, ja kesällä on lämmintä. Kielenä puhutaan suomea. Muutenkii vähän outo lääkäri, alko kyselemää kaikkii mihin ammattii haluun opiskella, no ei se viel mitää, mut sit se alko selittää jotain et naisella pitää olla kurveja. Juuh... kuuntelin vaa ja olin sillee aa aa jaaha. Tää lääkäri puhu todella huonoa englantia, paremmin sain selvää sen portugalista. Ja host-äiti kysy, että haluunko rasvaimuu. No en todellakaa, oon ihan tyytyväinen itteeni. Olin niin helpottunu ku vihdono lähettii sieltä. Tää oli tää ällötys/kauhistus/helpotus -vaihe.

Sen jälkee mentii johonkii kauppaa, jonka jälkee ns. paperikauppaa. Sielläkii oltii ikuisuus. Aina ku oltii jo vähän lähempänä lähtöä ni eiköhän katota viel tätä ja tätä juttuu. Olin jo niin väsyny ja nälkänen.

Sitte mentii vihdoin Araguaihin (ostoskeskus, jossa mun koulu on) nostamaa mulle rahaa. Miten senkii piti olla niin vaikeeta tänää. Ensimmäinen automaatti olis velottanu multa 10 realii, ei kiitos. Toisesta automaatista ei olis saanu kuittia. Toiselle puolella ostoskeskusta ja vihdoin onnistu rahannosto. Tän jälkee ansaitsin kunnon Cheddar -aterian mäkkäristä. Sain tavanomaista ilosemman tervehdyksen mäkkärin mun vakiomyyjältä, enhän sitä vähää aikaa oo nähnykkää. Ja sain mitä halusin. Kello oli tässä vaiheessa jo lähemmäs kuutta.

Luulin, että tän jälkee mennää kattomaa sitä adaptorii mulle Araguaista, mut ei menty ku ei kuulemma Araguaissa oo. Mistä nää sen tietää ku ei käyty ees kysymässä. Sitte mentii toisee kauppaa tien toiselle puolelle, josta Stephannie aikasemmin sano et se on ku Ikea. Jes sieltähän varmaan löytyykii adapteri. Löydettii ku löydettii adapteri, ja kysyttii sitte myyjältä neuvoa. Se oli kyllä sellanen taliaivo että. Ei meillä ole mitää eurooppalaista mallia tai mitää mikä kävis mun koneen johtoo, koska se on Euroopasta. En uskonu sitä ja menin kattomaa uudestaa ja kappas vaa avattii host-äitin kanssa yks pussi ja mites se mun koneen johto sopikii siihen. Kiitos vaa myyjälle hyvästä avusta. No hei ainakii se myyjä ties et Suomi on Euroopassa, tää on jo edistystä. Tän jälkee vihdoin mentii kotii, kotona klo:19, eihän se reissu kestäny ku 5 tuntia.

Talvi taitaa olla loppumassa

Enää ei tuu suihkusta hirveen kylmää vettä, hyttysiä on vähemmän, sisälläkii kuuma ja illallakii vielä +30 astetta. Siellä Suomessa ei saa valittaa että on kuuma. Ihmiset valittaa sillo ku on kylmä ja sitte ku on kuuma ni sekää ei oo hyvä. Koittakaa nyt vaa nauttia ku lämpöä kerrankii riittää. Iltasanomien mukaa Kouvola oli tiistaina Suomen 5. kuumin paikkakunta, lämmintä 33,1 astetta!

Unohin taas viimeeks kirjottaa feirasta, että tällä pienemmällä feiralla myytii eläimiäkii! Siellä oli mm. koiran pentuja häkeissä yms. Ihan normaalia täällä, mut silti vähän outoo.

Katoin Rion viiden päivän sääennusteen, eikä nyt hirveen hyvältä näytä. Jotain 20-25 vaa, toivottavast tulee muuttumaa vielä, haluun ruskettuu kunnolla enkä palella. Näin viime yönä jo hirveetä unta; Rion retki oli ohi, en päässy Ipanemalla ollenkaa, sitte olinkii jo palannu Suomee enkä ruskettunu yhtää. Suomessa oli kauheen synkkää ja vettä vaa sato :/ Hyi, mutta se oli vaa unta.

Feira

Lauantai iltana lähettii Laryssan kanssa feiraan eli ns. markkinoille. Täällä on viikonloppusin kaksi feiraa, joista toisella käytii jo aikasemmin. En nyt muista nimiä, mut tää ensimmäinen oli ihan kämänen, se oli varmaa pienenmpi ku Kouvolan tori, eikä siellä oikee ollu mitää kivaa. Eilinen feira oli MUITO GRANDE!! Vähän kauhistutti ku lähettii ja ensimmäinen töyssy tiellä ni Laryssaa sattu. Lääkäriltä oli kumminkii lupa auton rattii ja ite se ehotti feiraa lähtemistä, joten mikäs siinä. Päästii ihan hyvin perille, vaikka tuntu pahalta sen puolesta. Parkkipaikka oli hassu, ei tarvinnu ajaa ku auto sisää ja sitte henkilökunta siirs sen johonkii muualle. Hankala selittää.

Alunperin oli tarkotus et Laryssa istuu autossa ja mie kierrän yksinäni ja jos löydän jotain ni soitan Laryssalle (tää kuulosti aika hassult ajatukselt et aina soittaisin jos löytäisin jotain) Laryssa kumminkii lähti mun kaa kävelemää, ja johan mie olin paniikissa. Sellasee ihmistungoksee se lähti ja pelkäsin koko ajan et joku tulee ryntäämää Laryssaa päi ja sitte käy jotain. Huh, ei onneks käyny mitää, välillä se meni sivumpaa jos tuli hirvee tungos. Tääl feiras oli niin paljon kaikkee tavaraa mitä olisin halunnu ostaa, nytte tyydyin vaa enimmäksee siihen mitä tarvin Rion retkelle mukaa, eli rannekello ja lippis. Tosin tarttu sieltä mukaan ihanat varvastossut, joista tykkään tosi paljon ja jotain muuta pientä. En nyt hirveesti viittiny ostaa ku kumminkii Rioo lähössä ja sieltä varmaa tulee ostettuu kaikennäköstä. Käytii myös sellases jäätelöbaaris jos oli kaikkii hedelmä jäätelöitä. Mie söin mango -jäätelön ja oli kyllä todella hyvää. Loppuvaiheessa vasta Laryssa jäi oottamaa Habib'sin luo ku mie kävin viel kattomas yhtä paitaa jonka näin aikasemmin. Noh paita jäi sinne ku niillä ei käyny kortti, enkä mie ollu varautunu feiraa lähtöön joten käteistä ei ollu paljoo. Mennää kuitenkii uudestaa joskus toiste, sitte ku Laryssakii on paremmassa kunnossa.

Mitäköhän muuta on tapahtunu? Yks päivä istuttii Laryssan kans varmaa 4 tuntii telkkarin ääressä ja katottii jotain Will & Grace, Everyone loves Raymon, Ghost whisperer yms. Laryssa ja host-äiti itkee tosi helposti jos on vähänkii surullinen tarina, esim. Ghost whispererissä näil oli kyyneleet silmissä ja kysyvät sitte multa ettenkö mie itke? :D Yks ilta ku menin vessaa ni yöperhonen lens suoraa nenää, huidoin sen sitte pois ni sen molemmat siivet lähti kokonaa irti. Kyllä se perhonen jatko vähän matkaa lentämistä, mut en tiiä mihin se sitte meni. Siivet vaa jäi lattialle.

Ainii eilen oli 50 Centin keikk Goiâniassa, en tosin ollu siellä, mutta tein kiinnostavan huomion. No halvimmat liput oli 50 realii kaikilta, mut sitte extra vip liput oli MIEHILTÄ 120 ja NAISILTA 80, sama ku Camarote Front-Stage liput MIEHILTÄ 180 ja NAISILTA 120. Kysyin sitte, että minkä takii naiset pääsee halvemmalla ni Laryssa sano et se on yleensä tällee et naisten liput on halvempii, aika kätevää ;D

6 päivän päästä oon jo Riossa, en jaksa enää oottaa!!

Mikä tuuri!

Nii siis Rion retkestä, ensinnäkii piti olla väh. 15 vaihtarii et retki järjestetää. No meitä on 16, minä ja 15 muuta Thaimaasta :D Luulin et koko retkelle olis enemmän lähtijöitä, enkä todellakaa kuvitellu et kaikki muut on Thaimaasta. Onneks tunnen ainakii kaks thai-tyttöö, toinen asuu täällä Goiâniassa ja toinen Rio Verdessä, jonka näin AFS:n leirillä Brasilíassa. Ja meillä on onneks samat lennot. Huh, ei tarvi yksin lentää! Tulee varmaan mielenkiintonen reissu!

Tyylitajua

Istun omassa huoneessa. Normaali lomapäivän aamu, aamupala ja suihku takana. Siinä meikkaan sängyllä ja nypin kulmakarvoja. Laryssa tuleee ovelle ja kysyy et oonko lähössä johonkii. Mietin et mitä, minne mie nyt lähtisin aamulla kymmenen aikaa ja millä? Mikä tää juttu oikee on? Host-äiti tulee avuks selittää ku sulla on niin hienot vaatteet päällä!! Öööö... Puman college-housut ja normi H&M -toppi. Mutta joo ilmeisesti näytin siltä, että johonkii oon lähössä ja laittaunu hienosti, vaikka nyt satuin tänä aamuna laittamaa college-housut jalkaa ku kaikki shortsit on pesussa.

Hei Muumit!

Huh, vihdoin se äitin lähettämä paketti tuli perille. Pelkäsin et se ei tuu ollenkaa ja purnasin siitä viimeeks eileen vai toissapäivänä, et missä se on. Tänään aamulla ennen 11 ''ovipuhelin'' soi ja mietin et kuka siel on? Ei aamupäivällä yleensä vieraita käy. Sisäkkö vastas puhelimee ja monta kertaa kysy quem? quem? quem? (kuka?), vähän ajan päästä se tuli ihanan Muumi-paketin kanssa mun huoneesee :) Äiti oli oikein panostanu paketointii!! Kiitos!

Kyllä, äiti lähetti villasukat ja parti pörrösukat. Täällä mun varpaita palelaa usein, niin aamulla, päivällä ku illallakii, mutta vain kotona. Ja kyllä, äiti lähetti suklaata ja sain taas kuulla Laryssalta et tykkäänkö paljon suklaasta, noh kyllä tykkään, eikö se vieläkää oo tullu selväks. Oij päivän piristys!! Laryssakii kuntoutuu hyvää vauhtia.

Kannatin Uruguai-Hollanti pelissä Uruguaita, mutta arvelin, että Hollanti on kummimkii parempi, ja niinhän se oli. Sinne meni näitten muitten suosikki. Saa nähä mitä nää seuraavaks kannattaa. Ite oon edelleen Espanjan ja Saksan puolella. HOLLANTI ei saa voittaa Copa do Mundoa!!

Sain tänään myös kuulla että meijän koira, Toto tai Totó, en tiiä miten se kirjotetaa, mut jos se kirjotetaa Totó se tarkottaa murre/piski :D No mut kumminkii meijän koira asustaa nytte host-äitin vanhempien luona. Eileen se kuulemma oli lähteny, enkä ollu huomannu mitää. Tänään sain vast kuulla koko asiasta.

Rio de Janeiroo lähen jo ens viikon lauantaina, 10 päivää ja sitte menoks. Ooooijj ootan sitä kyl niin paljon!!

Kumma perjantai

Aamu alko jo oudosti, sellast aamuna en oo vielä ikinä kokenut. Nimittäin ennen ku heräsin ni host-sisko oli lähteny sairaalaa kauneusleikkauksee! En oikee tienny mitä ois pitäny ajatella, ei oo ennen tällästä tapausta tullu vastaan. Aamupalan syönnin jälkee melkein heti host-isä tuli töistä ja lähettii sen kanssa sukulaisille tohon kulman taakse kattomaa pelii. Ei meitä siellä ollu ku neljä tällä kertaa, ku yleensä on melkein koko suku. Kaikki oli jossain muualla. Ja nyt se on sitte ohi, Brasilian pelit Copa do Mundossa. Ei siinä paljon jääty loppujaaritteluja kuuntelemaa ku lähettii kotii. Ulkonakii oli niin hiljasta. Pientä lohdutusta toi, että Argentiina on nyt myös ulkona. Nytte sitte kannatan Espanjaa ja Saksaa, ainakii toinen on finaalissa.

Ja juttelin Laura-siskon kanssa viikolla yks päivä ja olin innolla näyttämässä mitä olin ostanu. Noh Laura laitto paremmaks ja web-kamerakuvaa ilmesty sulonen koiranpentu!! Tällänen vilkas 9 viikkonen Leevi-pentu siellä pyörii ja hyörii. Harmi vaa, että Leevi kerkee kasvamaa paljon ennen ku mie palaan takasin Suomee. Noh sitte se on ''aikuistunu'' ja rauhallinen ja voin lähteä lenkkeilemää sen kanssa, kunhan Laura eka kouluttaa sen :D

''Ruokapussi-ilme''

Näyttää rauhallisemmalta, ku mitä oikeesti on!

Leevii!!!

Vekkuli!